Vierellä kulkien – tukihenkilö Nora

Nora  Nurmi

Nora Nurmi

Olen 27-vuotias geronomiopiskelija ja halunnut aina työskennellä ikääntyneiden parissa. Syksyllä 2015  löysin geronomikoulutuksen, jolloin tiesin, että siltä alalta tulen eläköitymään. Kaksi viikkoa hakemuksen lähettämisestä olin saanut opiskelupaikan, muuttanut Kouvolaan ja aloittanut opiskelun Xamkissa, silloisessa Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa. Rytinällä mentiin ja hetkeäkään en ole katunut.

Tämän vuoden alussa silmiini osui Kymenlaakson syöpäyhdistyksen ilmoitus vapaaehtoistyön koulutuksesta ja pääsin mukaan toimintaan. Nyt olen ollut mukana puoli vuotta ja kerron teille, miksi minä haluan tehdä tätä vapaaehtoistyötä.

On monia eri syitä, miksi ihmiset tekevät vapaaehtoistyötä. Kouluttajamme sanoi lauseen, jota en koskaan unohda: ”Jokaisella vapaaehtoistyötä tekevällä on jokin itsekäs syy sen tekemiseen”.   Näinhän se on.  Isoäitini jäi vuosi ennen syntymääni leskeksi ja muutti käytännössä meille asumaan. Hän sairastui muistisairauteen ja roolimme vaihtuivat. Pikkuhiljaa minä aloin pitää hänestä huolta ja auttamaan päivittäisissä toiminnoissa. Sitä kautta minulle on luonnollista toimia ikääntyneiden parissa ja olla läsnä vaikeissakin tilanteissa.

Itse olen aina ollut kiinnostunut ihmisen eri elämänvaiheista. On paljon asioita, joihin emme pysty vaikuttamaan tai joita emme haluaisi kohdata, mutta joudumme ne väistämättä elämään. Tällöin toisen ihmisen tuki ja läsnäolo on erityisen tärkeää. Niissä tilanteissa tukihenkilö on tärkeä vierellä kulkija, jonka kanssa voi jakaa ajatuksia tai istua hiljaa käsi kädessä. Jos minä pystyn osaltani tuomaan hyvää mieltä ja turvallisuutta potilaalle, pelkällä kuuntelemisella ja olemalla läsnä, koen olevani etuoikeutettu.

Muistan jokaisen käynnin, jokaisen kohtaamani ihmisen ja hetken. Olen oppinut heiltä valtavasti, enemmän kuin koskaan olisin uskonut. Minulta usein kysytään, saanko vapaaehtoisena toimimisesta opintopisteitä tai palkkaa. Ei, se ei liity mitenkään kouluuni tai työhöni. Saan jotain, mitä meidän jokaisen tulisi vaalia: elää hetkessä ja olla läsnä ihminen ihmiselle.